Kryptovaluuttojen vaikutus lainamarkkinoihin: uhka vai mahdollisuus?
Mediassa on usein ulostuloja, että suomalaiset ovat liian velkaisia ja ottavat liikaa lainaa. Valtion tasolla tehdäänkin päätöksiä, jotteivat yritykset ja kuluttajat velkaantuisi liikaa.
Useiden viime vuosien aikana pikavippien ottamista on vaikeutettu ja niille on luotu korkokattoja. Tänä vuonna taas asuntolainoille on tullut lainakattoja, joilla koitetaan niin ikään välttää liika velkaantuminen.
Liiasta velasta tulee monille kuluttajille ongelma siinä vaiheessa, kun tulot eivät riitä enää velkojen maksuun ja muuhun elämään. Pahimmillaan kuluttajan tekemä ratkaisu on ottaa lisää velkaa, mikä kuitenkin entisestään vain vaikeuttaa kuluttajan tilannetta.
Moni onkin velkakierteessä, kun vanhoja velkoja koitetaan maksaa takaisin ottamalla lisää uusia velkoja. Oman mausteensa lainamarkkinoille tuo myös kryptovaluutat, joita monet analyytikot pitävät hyvin riskinalttiina.
Bitcoin vs. muut
Kryptovaluuttamarkkinoilla yksi valuutta on ylitse muiden: Bitcoin. Bitcoin on suosituin, louhituin ja käytetyin kryptovaluutta ja myös brändinä se on maailmanlaajuisesti erittäin hyvin tunnettu. Muitakin usein käytettyjä kryptovaluuttoja on, kuten esimerkiksi Ethereum. Uusien kryptovaluuttojen luominen on todella helppoa, käytännössä kuka tahansa voi luoda oman kryptovaluuttansa. Eri asia on sitten se, minkä verran ihmiset näkevät missäkin valuutassa arvoa.
Bitcoinin kurssiahan on pönkittänyt nimenomaan usko siitä, miten arvokas bitcoin on ja miten arvokas se voi olla vielä tulevaisuudessa. Monet ovatkin hankkineet bitcoineja sijoitusmielessä. Ei siis siksi, että voisivat käyttää sitä maksuvälineenä, vaan siksi, että myöhemmin omien bitcoinien myymisellä voi kuitata isoja voittoja. Muutamasta suomalaisestakin on tullut miljonääri sijoittamalla rahojaan bitcoiniin. Kryptovaluuttojen arvot kasvavat usein eksponentiaalisesti, joten niihin sijoittaneista on monesti tullut äärimmäisen rikkaita.
Kryptovaluuttojen kurssit heiluvat paljon. Ne siis nousevat voimakkaasti lyhyessä ajassa ja toisaalta myös romahtavat usein nopeasti. Ne ovatkin herkkiä erilaisille uutisille. Esimerkiksi Teslan omistaja Elon Muskin sijoittaessa yli miljardin bitcoineihin, lähti bitcoinin kurssit rajuun nousuun. Yhden bitcoinin arvo on viime kuukausina ollut 20.000–40.000 dollaria. Tämä kuvaa hyvin sitä, miten herkkä Bitcoin kurssi on. Pitkälti bitcoinin arvo perustuu siis uskoon siitä, miten arvokas se on maksuvälineenä nyt ja tulevaisuudessa.
Louhiminen syö paljon sähköä
Bitcoin ja muut kryptovaluutat jakavat paljon ihmisten mielipiteitä. Monen mielestä kyseessä on vain peli, eikä kyseessä ole mikään oikea valuutta. Kryptovaluutat ovat saaneet kritiikkiä myös siitä, että ne toimivat anonyyminä maksuvälineenä rikollisten touhuissa. Rikolliset käyttävätkin paljon kryptovaluuttoja rikoksissaan. Pelkästään Suomen tullillakin on tällä hetkellä tämän vuoksi 60 miljoonan euron edestä kryptovaluuttoja.
Kryptovaluutat ovat saaneet kritiikkiä myös sen vuoksi, että niiden louhiminen vie paljon sähköä. Kryptovaluuttojen louhimiseen käytettävä energia on suurempi kuin Norjan energiantarve. Varsinkin Yhdysvalloissa, Venäjällä ja Kiinassa on kokonaisia halleja täynnä tietokoneita, jotka ainoastaan louhivat kryptovaluuttoja. Tämän vuoksi pelätään, että rikolliset pyrkivät hyökkäämään tavallisten kansalaisten tietokoneisiin ja käyttävän niitä kryptovaluuttojen louhimiseen.
Ei suurta vaikutusta vielä lainoihin
Monet valtiot ja myös monet pankit ovat alkaneet valmistamaan omia kryptovaluuttojaan. Tämä kertonee ennen kaikkea sen, että kryptovaluutat ovat tulleet jäädäkseen. Yksi syy sille, miksi valtiot pitävät kiirettä omien kryptovaluuttojen tekemiselle, on se, että pelkona on verotulojen menettäminen.
Jos esimerkiksi palkat maksetaan anonyymisti ohi valtion kirstun, on vaikutukset todella kauaskantoisia verorahoilla pyöriville valtioille. Lainoja ei pankeista saa vielä kryptovaluuttana, mutta tähänkin tullee muutos myöhemmin. Lienee vain ajankysymys, kun esimerkiksi pienen kulutusluoton voi halutessaan ottaa kryptovaluuttana. Tämä voi toteutua Suomessakin seuraavan viiden vuoden aikana.